|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
Osaamiskeskukset turvaavat pitkäjänteisen kehittämistyön ja alueellisen yhteistyön Mikään ala ei menesty ilman jatkuvaa ja pitkäjänteistä kehittämistyötä, joka rakentuu opetuksen, tutkimuksen ja käytännön monipuoliselle yhteydelle. Jatkuvan kehittämistyön lisäksi sosiaaliala tarvitsee alueellista yhteistyötä kuntien kesken. Monet kunnat ovat liian pieniä pitämään yllä monipuolista sosiaalialan osaamista, minkä vuoksi tarvitaan hyvin toimivia käytäntöjä asiantuntemuksen välittämiseksi sinne, missä palvelua ja apua tarvitseva asiakas on.
Yhdeksän osaamiskeskusta kattavat koko maan Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on omalla alueellaan turvata:
- sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja
välittyminen Rahoitus Osaamiskeskusten perustoimintojen turvaamiseen maksetaan valtionavustusta. Kolmen miljoonan euron avustus (2003) määräytyy osaamiskeskuksen väestömäärän ja pinta-alan mukaan. Perusrahoitus muodostaa 10-30 prosenttia koko rahoituksesta - muu rahoitus tulee suoraan kunnilta tai erilaisena hankerahoituksena. Henkilöstö Osaamiskeskusten johtajilla on pääasiassa yhteiskuntatieteellinen koulutus ja useimmilla on tieteellinen jatkotutkinto. Muuta pysyvää henkilöstöä ovat suunnittelijat ja toimistohenkilöstö. Henkilöstöä on yhteensä noin 50 (2003). Valtakunnallinen ohjaus Valtioneuvosto on asettanut osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan, jossa on edustajat kaikista osaamiskeskuksista, opetusministeriöstä, Stakesista, Suomen Kuntaliitosta, lääninhallituksesta, sosiaalialan järjestöistä ja korkeakouluista. Neuvottelukunta sopii valtakunnallisista linjauksista, osaamiskeskusten välisestä työnjaosta ja profiloitumisesta sekä järjestää toiminnan arvioinnin.
Alkuperäinen teksti STM:n verkkosivulta
|
* | |||||||||||||||||||||||||||||