Osaamiskeskukset turvaavat pitkäjänteisen kehittämistyön ja alueellisen yhteistyön

Mikään ala ei menesty ilman jatkuvaa ja pitkäjänteistä kehittämistyötä, joka rakentuu opetuksen, tutkimuksen ja käytännön monipuoliselle yhteydelle. Jatkuvan kehittämistyön lisäksi sosiaaliala tarvitsee alueellista yhteistyötä kuntien kesken. Monet kunnat ovat liian pieniä pitämään yllä monipuolista sosiaalialan osaamista, minkä vuoksi tarvitaan hyvin toimivia käytäntöjä asiantuntemuksen välittämiseksi sinne, missä palvelua ja apua tarvitseva asiakas on.

Yhdeksän osaamiskeskusta kattavat koko maan

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta alkoi pysyvästi vuoden 2002 alusta, jolloin lainsäädäntö tuli voimaan ja osaamiskeskuksille suunnattiin pysyvää valtion rahoitusta. Osaamiskeskuksia on kahdeksan alueellista ja yksi ruotsinkielistä väestöä varten. Osaamiskeskukset ovat kuntien, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja sosiaalialan järjestöjen yhdessä muodostamia osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai vapaamuotoisia, sopimuksiin perustuvia yhteenliittymiä. Maantieteelliset rajat määräytyvät maakuntajaon pohjalta siten, että kukin osaamiskeskus kattaa yhdestä neljään maakuntaa.

Osaamiskeskukset ovat kunkin alueen kehittämistarpeista ja voimavaroista liikkeelle lähteneitä verkosto-organisaatioita - mukana voivat olla kaikki ne tahot, jotka haluavat ja uskovat hyötyvänsä siitä. Käytännössä on osoittautunut, että osaamiskeskustoiminta on onnistunut laajasti verkostoimaan oman alueensa sosiaalialan alueelliset toimijat. Myös sosiaalialaan kiinteästi kuuluva varhaiskasvatus on toiminnassa mukana.

Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on omalla alueellaan turvata:

- sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen
- peruspalvelujen kehittyminen sekä erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen kehittymien ja välittyminen
- sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys
- sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen
(Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta no 1230/2001)

Rahoitus

Osaamiskeskusten perustoimintojen turvaamiseen maksetaan valtionavustusta. Kolmen miljoonan euron avustus (2003) määräytyy osaamiskeskuksen väestömäärän ja pinta-alan mukaan. Perusrahoitus muodostaa 10-30 prosenttia koko rahoituksesta - muu rahoitus tulee suoraan kunnilta tai erilaisena hankerahoituksena.

Henkilöstö

Osaamiskeskusten johtajilla on pääasiassa yhteiskuntatieteellinen koulutus ja useimmilla on tieteellinen jatkotutkinto. Muuta pysyvää henkilöstöä ovat suunnittelijat ja toimistohenkilöstö. Henkilöstöä on yhteensä noin 50 (2003).

Valtakunnallinen ohjaus

Valtioneuvosto on asettanut osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan, jossa on edustajat kaikista osaamiskeskuksista, opetusministeriöstä, Stakesista, Suomen Kuntaliitosta, lääninhallituksesta, sosiaalialan järjestöistä ja korkeakouluista. Neuvottelukunta sopii valtakunnallisista linjauksista, osaamiskeskusten välisestä työnjaosta ja profiloitumisesta sekä järjestää toiminnan arvioinnin.

 

Alkuperäinen teksti STM:n verkkosivulta